Kehittämistä kannattaa pallotella asiantuntijoiden kanssa

Pitkän uran yritysten kehittäjänä koti- ja ulkomailla tehnyt KTT Paula Makkonen herättelee yrityksiä kehittämistoimiin heti, kun tuntuu siltä, että jotain pitäisi tehdä.

Mikkelistä kotoisin oleva Paula Makkonen on huomannut, että yrityksissä usein kyllä huomataan, että jotain pitäisi tehdä, mutta siinä vaiheessa yleensä on vielä epäselvää, että mitä sen pitäisi olla.

Osa yrityksiä ei pääse itse liikkeelle, kun ajatellaan, ettei ole aikaa, osaamista tai rahaa. Ja sitten on vielä iso joukko yrityksiä, joissa kehittämistä ei ole edes ajateltu tai ei uskalleta sanoa ääneen, että jotain pitäisi alkaa tekemään.

Yrityskehittäjille etenkin jälkimmäinen joukko on haasteellinen. Yrityskehitystyötä tekevät organisaatiot tietävät, ettei näitä yrityksiä saada mukaan kuulolle edes tilaisuuksiin.

Missä tilanteissa pitäisi herätä liiketoiminnan uudistamiseen?

Suurin este avun hakemiselle voi vieläkin olla se, että yrittäjä saattaa pitää avun hakemista jonkinlaisena merkkinä omasta epäonnistumisestaan.

”Yrittäjä saattaa kokea, että jos avun tarve sanotaan ääneen, se on negatiivinen asia. Usein apua haetaankin vasta liian myöhään, kun seinät jo kaatuvat päälle ja taloudellinen tilanne on heikko.”

”On tärkeää, että yrityksille kerrottaisiin konkreettisesti, mitä apu voi olla ja miten sitä voi hakea. Usein itselleni tulee asiakkaita myös sitä kautta, että yrittäjät kertovat toisilleen kokemuksistaan eli word of mouth -suosittelut ovat tärkeitä. Kun avun tarve on tunnistettu, on tärkeää löytää oikea toimija apuun.”

Yrityksessä voidaan havahtua kehittämiseen, kun tilauksia ei enää tule. Kasvavat reklamaatiomäärät kertovat, että prosessissa on jotain vialla. Omistajanvaihdosta ei ehkä saada alulle. Yrityksellä voi olla halua kasvaa, mutta puuttuu osaamista siitä, miten oman liiketoiminnan voisi skaalata.

Miten kehittämisessä voi lähteä liikkeelle?

Kehittämistarpeet liittyvät usein yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin ja ovat monisäikeistä kehittämistä. Paula Makkonen kokee, että hänen roolinsa on tukea yrityksiä niiden tehdessä kehittämis- ja rahoitussuunnitelmia ja etsiä toteutukseen rahoituslähteitä.

”Autan yrittäjiä hankkeiden rahoituksen suunnittelussa eli etsin polkuja. Olen huomannut, että asiakastarvelähtöisyys voi kehittämisessä joskus unohtua, kun ratkaistaan asiakkaiden ongelmia. On tuotettava oikeita ratkaisuja yrityksen senhetkisiin tai tuleviin haasteisiin, on luotava uusia tuotteita ja palveluja tai uusia tapoja tuottaa niitä. Myös sisäisiä prosesseja pitää tarkastella, kuten vaikkapa sitä, miten myyntityötä tehdään. Kehittämistä on myös uusien asiakasryhmien ja markkina-alueiden etsiminen.”

Kun kehittämistyö pääsee vauhtiin, se kasvattaa liikevaihtoa. Kannattavuuden kohentuessa on helpompi palkata lisää ihmisiä töihin tai etsiä yritykselle jatkajaa.

Korona-aika on näkynyt yrityskehittäjille myös niin, että asiakaskuntaan on palannut yrittäjiä, jotka kokivat saaneensa asiantuntijoilta apua yrityksen perustamisvaiheessa.

”Kun tulee eteen asioita, joita pitäisi päästä pallottelemaan jonkun kanssa, he saattavat ottaa taas yhteyksiä. Tässä muodostuu jonkinlainen henkilökohtainen suhdekin yrittäjiin.”

Itä-Savon Uusyrityskeskuksen Rebuild Business hankkeen kautta on saatavilla erikoisasiantuntijapalveluja yrittäjänvaihdosprosessin edistämiseksi. Ota meihin yhteyttä, me autamme prosessissa eteenpäin ja tarvittaessa oikean erikoisasiantuntijan palvelujen ääreen.

Tekstin, kuvan ja videot on Rebuild Business hankkeelle tuottanut Päivi Kapiainen-Heiskanen.